Mainos
← Takaisin blogiin

Milloin Suomessa liputetaan?

Suomen lippuja liehumassa lipputangoissa kirkasta taivasta vasten
Kuva: Vexilla

Suomessa lippuja näkee tangoissa ympäri vuoden, mutta kaikki liputuspäivät eivät ole samanlaisia. Osa päivistä on virallisia liputuspäiviä, osa vakiintuneita liputuspäiviä ja joidenkin päivien liputusta suositellaan erikseen.

Lyhyt vastaus on tämä: Suomessa on seitsemän vuosittain toistuvaa virallista liputuspäivää ja 15 vakiintunutta liputuspäivää. Lisäksi vaalipäivät ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä voivat olla virallisia liputuspäiviä, ja vuosittain voidaan antaa suosituksia myös muista päivistä.

Alla oleva lista kuvaa tilannetta artikkelin kirjoitushetkellä 19.9.2026. Erityisesti suositellut liputuspäivät voivat myöhemmin muuttua tai vakiintua osaksi kalenteria, joten tulevien vuosien ajantasaiset päivät kannattaa tarkistaa Yliopiston almanakkatoimiston tai viranomaisten ohjeista.

Suomen liputuspäivät 2026 – kattava lista

Vuonna 2026 Suomen kalenterissa on virallisia, vakiintuneita ja erikseen suositeltuja liputuspäiviä. Virallisina liputuspäivinä valtion virastojen ja laitosten on liputettava Suomen lipulla. Vakiintuneina ja suositeltuina päivinä liputtamista suositellaan yleisesti.

Viralliset liputuspäivät 2026

  • 28.2. – Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
  • 1.5. – Vappu, suomalaisen työn päivä
  • 10.5. – Äitienpäivä (toukokuun toinen sunnuntai)
  • 4.6. – Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
  • 20.6. – Juhannus, Suomen lipun päivä
  • 8.11. – Isänpäivä (marraskuun toinen sunnuntai)
  • 6.12. – Itsenäisyyspäivä

Virallisia liputuspäiviä ovat lisäksi sellaiset päivät, jolloin järjestetään valtiolliset vaalit, aluevaalit, kuntavaalit, Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten vaalit tai koko maan neuvoa-antava kansanäänestys.

Myös päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa, on virallinen liputuspäivä.

Vakiintuneet liputuspäivät 2026

  • 5.2. – J.L. Runebergin päivä
  • 19.3. – Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
  • 9.4. – Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
  • 27.4. – Kansallinen veteraanipäivä
  • 9.5. – Eurooppa-päivä
  • 12.5. – J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
  • 17.5. – Kaatuneitten muistopäivä (toukokuun kolmas sunnuntai)
  • 6.7. – Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
  • 29.8. – Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen lauantai)
  • 1.10. – Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä
  • 10.10. – Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
  • 24.10. – YK:n päivä
  • 6.11. – Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä
  • 20.11. – Lapsen oikeuksien päivä
  • 8.12. – Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

Suositellut liputuspäivät vuonna 2026

Kirjoitushetkellä vuoden 2026 kalenteriin on merkitty lisäksi viisi suositeltua liputuspäivää:

  • 3.2. – Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä
  • 6.2. – Saamelaisten kansallispäivä
  • 8.4. – Kansainvälinen romanipäivä
  • 20.4. – Evakkojen päivä
  • 9.8. – Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä

Juuri tämä ryhmä voi muuttua ajan myötä. Usean vuoden ajan toistuva liputussuositus voi myöhemmin johtaa siihen, että päivä merkitään kalenteriin vakiintuneeksi liputuspäiväksi.

Suomen lippu
Suomen siniristilipulla saa liputtaa virallisten liputuspäivien lisäksi myös silloin, kun liputtaja itse kokee siihen olevan aihetta.

Mitä eroa on virallisella ja vakiintuneella liputuspäivällä?

Viralliset liputuspäivät määritellään liputuksesta Suomen lipulla annetussa asetuksessa. Näinä päivinä valtion virastojen ja laitosten on liputettava.

Myös yksityisiä kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä kannustetaan liputtamaan, mutta yksityisen ihmisen kotipihassa liputus ei muutu pakolliseksi vain siksi, että kyseessä on virallinen liputuspäivä.

Vakiintuneet liputuspäivät eivät ole samalla tavalla asetukseen kirjattuja päiviä. Ne merkitään kuitenkin Suomen valtiokalenteriin, kun päivän liputuskäytäntö on riittävästi vakiintunut.

Käytännössä tavalliselle liputtajalle ero voi olla pieni: molempina päivinä Suomen lipun nostaminen salkoon on suositeltavaa ja yleistä.

Saako Suomessa liputtaa muulloinkin?

Kyllä. Suomen lippua ei ole tarkoitettu nostettavaksi vain kalenteriin merkittyinä liputuspäivinä.

Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun hän kokee siihen olevan aihetta. Lippu voidaan nostaa esimerkiksi syntymäpäivän, häiden, valmistumisen, perhejuhlan tai muun itselle tärkeän tapahtuman kunniaksi.

Lippu voi ilmaista iloa ja juhlaa mutta myös surua. Kuolemantapauksen ja hautajaisten yhteydessä käytetään suruliputusta, jossa lippu lasketaan puolisalkoon.

Suruliputuksesta voit lukea tarkemmin artikkelista Miksi lippu lasketaan puolitankoon?

Mihin aikaan Suomessa liputetaan?

Suomessa tavallinen liputusaika alkaa aamulla kello 8. Lippu lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.

Yksityinen liputtaja voi käytännössä joustaa ajoista esimerkiksi työn tai muun arjen vuoksi. Tärkeämpää on liputtaa arvokkaasti kuin jättää liputtamatta siksi, ettei lippua pysty nostamaan täsmälleen kello kahdeksalta.

Muutamana päivänä käytetään tavallisesta poikkeavaa aikataulua. Suomen lipun päivänä juhannuksena liputus alkaa jo juhannusaattona kello 18 ja jatkuu läpi yön juhannuspäivän iltaan kello 21 asti.

Itsenäisyyspäivänä sekä sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys jatkuu auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy kello 20.

Miksi Suomessa on niin paljon liputuspäiviä?

Suomen liputuspäiväkalenteri on kasvanut vähitellen. Osa päivistä liittyy valtion historiaan, osa kulttuuriin, kirjallisuuteen, yhteiskuntaan, luontoon tai kansainvälisiin teemoihin.

Esimerkiksi Kalevalan päivä liittyy suomalaiseen kulttuuriin, Aleksis Kiven päivä kirjallisuuteen, Jean Sibeliuksen päivä musiikkiin ja Suomen luonnon päivä maan luontoon.

Liputuspäivien joukko ei siksi ole täysin muuttumaton. Uusia päiviä voidaan ensin suositella liputuspäiviksi, ja jos liputuskäytäntö vakiintuu, päivä voi myöhemmin päästä osaksi vakiintuneiden liputuspäivien kalenteria.

Suomen lipun historiaan voit tutustua tarkemmin Vexillan Suomen lippu -sivulla ja artikkelissa Siniristilippumme.

Ahvenanmaalla on omat viralliset liputuspäivät

Suomessa on myös liputuspäiviä, jotka liittyvät muihin lippuihin kuin Suomen kansallislippuun. Ahvenanmaan itsehallintoalueella on kolme omaa virallista liputuspäivää.

  • 30.3. – Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin juhlapäivä
  • 26.4.2026 – Ahvenanmaan lipun päivä (huhtikuun viimeinen sunnuntai)
  • 9.6. – Ahvenanmaan itsehallintopäivä

Ahvenanmaalla käytetään omaa sinikelta-punaista ristilippua. Voit tutkia sitä Vexillan Ahvenanmaan lippu -sivulla.

Ahvenanmaan lippu
Ahvenanmaalla on Suomen valtakunnallisten liputuspäivien lisäksi kolme omaan itsehallintoon ja Ahvenanmaan lippuun liittyvää virallista liputuspäivää.

Saamen lipulla on kaksitoista omaa liputuspäivää

Myös saamelaisilla on oma liputuskalenterinsa. Vuoden 2026 kalenterissa Saamen lipulle on kaksitoista virallista liputuspäivää.

  • 6.2. – Saamelaisten kansallispäivä
  • 2.3. – Suomen saamelaiskäräjien perustamispäivä
  • 22.3.2026 – Marian ilmestyspäivä, saamelaisten perinteinen juhlapäivä
  • 20.6.2026 – Juhannuspäivä, yleinen juhlapäivä
  • 9.8. – YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä
  • 15.8. – Saamen lipun hyväksymispäivä
  • 18.8. – Saamelaisneuvoston perustamispäivä
  • 26.8. – Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä
  • 9.10. – Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä
  • 9.11. – Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä
  • 15.11. – Isak Saban syntymäpäivä
  • 29.11. – Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä

Saamelaisten kansallispäivä 6. helmikuuta on samalla Suomessa suositeltu Suomen lipun liputuspäivä vuonna 2026. Saamen lipun oma liputuskalenteri on kuitenkin tätä huomattavasti laajempi.

Liputetaanko muissa maissa samalla tavalla kuin Suomessa?

Ei aivan. Ajatus kansallisista juhla- ja muistopäivistä on yleinen, mutta Suomen tapa jakaa päivät virallisiin, vakiintuneisiin ja suositeltuihin liputuspäiviin ei ole kansainvälinen standardi.

Monissa maissa kansallislippua voidaan pitää esillä vuoden jokaisena päivänä. Erillisillä juhlapäivillä voidaan silti antaa erityisiä liputussuosituksia tai määräyksiä valtion rakennuksille.

Iso-Britannia: Union Flag voi olla ylhäällä ympäri vuoden

Britanniassa hallituksen rakennusten liputus toimii eri tavalla kuin Suomessa. Nykyisen ohjeen mukaan hallintorakennuksen lipputankoa ei lähtökohtaisesti jätetä tyhjäksi, vaan Union Flag voi olla esillä jatkuvasti silloin, kun jokin muu lippu ei ole käytössä.

Samalla Britannian hallitus julkaisee designated days -listan päivistä, joilla on erityinen merkitys liputuksessa.

Vuonna 2026 listalla ovat esimerkiksi Commonwealth Day, St George's Day Englannissa, kuninkaan kruunajaispäivä, kuninkaan virallinen syntymäpäivä ja Remembrance Day.

Brittiläinen järjestelmä on siis erilainen kuin suomalainen: lippupäivä ei välttämättä tarkoita sitä, että lippu nostetaan esiin vain kyseiseksi päiväksi.

Union Jackin historiasta voit lukea artikkelista Union Jack: mistä Ison-Britannian lippu koostuu?

Yhdysvallat: lippu voidaan näyttää kaikkina päivinä

Yhdysvaltain lippusäännöstö lähtee ajatuksesta, että tähtilippua voidaan pitää esillä kaikkina vuoden päivinä.

Säännöstö nostaa kuitenkin erikseen esiin joukon päiviä, jolloin lipun esittämistä erityisesti suositellaan.

Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • New Year's Day 1.1.,
  • Martin Luther King Jr. Day,
  • Memorial Day,
  • Flag Day 14.6.,
  • Independence Day 4.7.,
  • Veterans Day 11.11.,
  • Thanksgiving Day,
  • Christmas Day 25.12.

Lisäksi lippua näytetään esimerkiksi osavaltioiden syntymäpäivinä ja osavaltioiden omilla juhlapäivillä.

Memorial Day on erityinen myös siksi, että lippu pidetään puolisalossa vain keskipäivään asti ja nostetaan sen jälkeen tangon huipulle loppupäiväksi.

Tästä käytännöstä voit lukea lisää suruliputusta käsittelevästä artikkelista Miksi lippu lasketaan puolitankoon?

Australia: kansallislippua voi käyttää vuoden jokaisena päivänä

Australiassa kansallislippua voidaan virallisten ohjeiden mukaan käyttää vuoden jokaisena päivänä.

Tämän lisäksi Australian hallinto luettelee erityisiä juhla- ja muistopäiviä, jolloin liputtamista erityisesti kannustetaan.

Näihin kuuluvat esimerkiksi:

  • 1.1. Commonwealth of Australian perustamisen vuosipäivä,
  • 26.1. Australia Day,
  • 25.4. Anzac Day,
  • 3.9. Australian National Flag Day,
  • 17.9. Citizenship Day,
  • 24.10. United Nations Day,
  • 11.11. Remembrance Day.

Australiassa kaikkia organisaatioita ja yksityisiä ihmisiä kannustetaan liputtamaan kansallislipulla myös yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä.

Onko kaikissa maissa virallisia liputuspäiviä?

Ei ainakaan suomalaisessa merkityksessä. Liputuskulttuurit ovat kehittyneet eri maissa eri tavoin.

Suomessa näkyy vahvasti kalenteriperinne: tiettyihin päiviin liitetään virallinen tai vakiintunut liputussuositus. Toisissa maissa kansallislippu on sen sijaan tavallista pitää esillä jatkuvasti.

Myös valtion ja yksityisen kansalaisen säännöt voivat olla erilaiset. Valtion rakennuksille voidaan antaa tarkkoja määräyksiä, vaikka yksityisille liputtaminen olisi täysin vapaaehtoista.

Siksi eri maiden liputuspäivien määriä ei ole mielekästä verrata suoraan keskenään. Suomessa pitkä lista kertoo osittain siitä, että kansallislipun käyttö on järjestetty kalenteripäivien ympärille.

Miksi liputuspäivät muuttuvat?

Liputuspäivien kalenteri elää yhteiskunnan mukana. Uusi merkkipäivä ei yleensä muutu heti vakiintuneeksi liputuspäiväksi.

Suomessa sisäministeriö voi suositella liputusta tietyn päivän kunniaksi useina peräkkäisinä vuosina. Jos käytäntö vakiintuu, Yliopiston almanakkatoimiston hallitus voi myöhemmin päättää päivän merkitsemisestä valtiokalenteriin vakiintuneeksi liputuspäiväksi.

Tämän vuoksi esimerkiksi tämän artikkelin vuoden 2026 suositeltujen liputuspäivien lista kannattaa ymmärtää kirjoitushetken tilanteeksi, ei muuttumattomaksi historialliseksi luetteloksi.

Lyhyt vastaus

Suomessa on artikkelin kirjoitushetkellä seitsemän vuosittain toistuvaa virallista ja 15 vakiintunutta liputuspäivää. Vuodelle 2026 on lisäksi merkitty viisi suositeltua liputuspäivää. Vaalipäivät ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä voivat tuoda kalenteriin muita virallisia liputuspäiviä.

Suomen lippua saa silti käyttää muulloinkin. Liputtaminen voi liittyä esimerkiksi perhejuhlaan, valmistumiseen, syntymäpäivään tai suruun. Suomessa liputuspäivät muodostavat varsin näkyvän vuosikalenterin, mutta muualla käytännöt ovat erilaisia: esimerkiksi Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa kansallislippua voidaan pitää esillä paljon jatkuvammin.

Tutki aiheeseen liittyviä lippuja

Lue lisää

Lähteitä ja lisälukemista

Mitä pidit postauksesta?

Valitse sopivin vaihtoehto.

Valitse sopivin vaihtoehto
Kuva kirjoittaja Aarne Arkistosta

Kirjoittaja

Aarne Arkisto

Aarne Arkisto kirjoittaa historiallisista lipuista, vanhoista tunnuksista, Dannebrogista ja lähdepainotteisista artikkeleista.

Aarne Arkisto on toimituksellinen pseudonyymi, ei yksittäinen julkinen henkilö.

☀️

Kirjaudu sisään antaaaksesi palautetta

Vexilla.net – lippuja, pelejä ja muuta © 2024-2026

Vexilla (lat., monikko sanasta vexillum) = liput, sotilasviirit.