Heraldiikan sanasto – mitä vaakunoiden termit tarkoittavat?
Mikä on tinktuuri? Kumpi puoli vaakunasta on heraldinen oikea? Entä mitä tarkoittavat airutkuvio, kypäränkoriste ja vaakunaselitys?
Heraldiikalla eli vaakunaopilla on oma tarkka sanastonsa. Sen avulla vaakuna voidaan kuvata sanallisesti niin, että tunnuksen rakenne, värit ja kuviot voidaan ymmärtää ilman alkuperäistä kuvaakin.
Lyhyesti: heraldiikka tutkii ja kuvaa vaakunoita sekä muita heraldisia tunnuksia. Vaakunan perustana on yleensä kilpi, jonka kenttään sijoitetaan värejä, jakoja ja kuvioita. Kokonaiseen vaakunaesitykseen voi kuulua lisäksi esimerkiksi kypärä, kypäränkoriste, kruunu, kilvenkannattajat ja tunnuslause.
Tässä sanastossa käydään läpi heraldiikan tärkeimmät termit erityisesti siitä näkökulmasta, johon lippujenkin harrastaja törmää. Heraldiikka ja vexillologia ovat läheisiä aloja: monien maiden lippujen värit ja symbolit ovat peräisin juuri vaakunoista.
Heraldiikan tärkeimmät termit nopeasti
- Heraldiikka: vaakunoita ja heraldisia tunnuksia käsittelevä oppi.
- Vaakuna: heraldiikan sääntöjen mukaan muodostettu tunnus.
- Kilpi: vaakunan keskeinen osa, johon värit ja kuviot sijoitetaan.
- Kenttä: kilven pohja tai jokin sen värialueista.
- Tinktuuri: heraldinen väri, metalli tai turkis.
- Kulta: heraldinen metalli, ranskaksi ja englanninkielisessä sanastossa or.
- Hopea: heraldinen metalli, argent.
- Airutkuvio: geometrinen heraldinen kuvio.
- Yleiskuvio: esimerkiksi eläin, kasvi, esine tai muu kilvessä esiintyvä tunnuskuvio.
- Heraldinen oikea: kilven kantajan oikea puoli, katsojalle vasen.
- Heraldinen vasen: kilven kantajan vasen puoli, katsojalle oikea.
- Vaakunaselitys: vaakunan täsmällinen sanallinen kuvaus.
- Kypäränkoriste: vaakunakypärän yläpuolelle sijoitettava heraldinen tunnus.
- Kilvenkannattajat: kilven sivuilla sitä ikään kuin kannattelevat hahmot.
- Tunnuslause: vaakunaan liittyvä motto.
Mitä heraldiikka tarkoittaa?
Heraldiikka eli vaakunaoppi käsittelee vaakunoita, heraldisia tunnuksia, niiden rakennetta, historiaa ja käyttöä. Kansallisarkiston Europeana Heraldica kuvaa heraldiikan opiksi heraldisista kuvista ja niiden esittämisestä.
Heraldiikka syntyi keskiajalla ympäristössä, jossa tunnistettavien merkkien tarve kasvoi esimerkiksi sotilaiden, sukujen ja hallitsijoiden keskuudessa. Vähitellen tunnuksille kehittyi sääntöjä, sanastoa ja periytyviä käyttötapoja.
Nykyisin vaakunoita käyttävät sukujen lisäksi muun muassa valtiot, kunnat, kaupungit, maakunnat, järjestöt, seurakunnat ja erilaiset instituutiot.
Mikä on vaakuna?
Vaakuna ei tarkoita vain koristeellista kilven kuvaa. Se on heraldisesti määritelty tunnus, jonka olennaiset ominaisuudet voidaan ilmaista sanallisen vaakunaselityksen avulla.
Siksi kaksi taiteilijaa voi piirtää saman vaakunan hieman eri tavoin ja molemmat esitykset voivat silti olla oikein, jos ne noudattavat samaa vaakunaselitystä.
Tämä erottaa vaakunan esimerkiksi tavallisesta logosta, jossa juuri tietyn piirrosversion muodot, fontit ja mittasuhteet voivat olla olennainen osa tunnusta.
Kilpi on vaakunan ydin
Kilpi on vaakunan keskeisin osa. Värit, jaot ja kuviot määritellään ensisijaisesti sen perusteella.
Kilven ulkomuoto voi vaihdella aikakauden, maan ja taiteilijan mukaan. Sama vaakuna voidaan siis esittää pyöreämmässä, teräväkärkisemmässä tai muuten eri tavalla muotoillussa kilvessä ilman, että itse vaakunan sisältö muuttuu.
Kun vaakuna siirretään lippuun, juuri kilven sisältö on usein tärkeämpi kuin kilven tarkka ulkoreunan muoto.
Mikä on vaakunan kenttä?
Kenttä on kilven pohja tai jokin sen jaon muodostamista alueista.
Yksinkertainen vaakunaselitys voi alkaa esimerkiksi sanoilla “sinisessä kentässä”, jolloin kilven taustaväriksi määritellään sininen.
Kenttä voi olla yksivärinen tai jakautua useampiin osiin. Sen päällä voi olla geometrisia airutkuvioita tai esimerkiksi eläimiä, kasveja ja esineitä.
Mitä tinktuurit ovat?
Tinktuureilla tarkoitetaan heraldiikan värijärjestelmää.
Perinteisesti tinktuurit jaetaan metalleihin, väreihin ja turkiksiin. Käytännössä juuri värit ja metallit muodostavat useimpien vaakunoiden visuaalisen perustan.
Metallit
- Kulta – kuvataan tavallisesti keltaisena. Kansainvälisessä heraldisessa sanastossa käytetään nimeä or.
- Hopea – kuvataan tavallisesti valkoisena. Kansainvälinen nimitys on argent.
Yleisimmät heraldiset värit
- Punainen – gules
- Sininen – azure
- Musta – sable
- Vihreä – vert
- Purppura – purpure
Näihin nimiin törmää erityisesti englannin- ja ranskankielisessä heraldisessa kirjallisuudessa. Suomenkielisessä vaakunaselityksessä käytetään yleensä tavallisia suomenkielisiä värien nimiä.
Turkikset
Historialliseen heraldiikkaan kuuluvat lisäksi heraldiset turkikset. Tunnetuimpia ovat kärpännahkaa kuvaava ermine ja oravannahkoihin perustuva vair.
Ne esitetään vaakunassa vakiintuneina kuvioina eivätkä tavallisesti realistisina turkispintoina.
Mikä on tinktuurisääntö?
Yksi heraldiikan tunnetuimmista periaatteista on tinktuurisääntö.
Sen perusajatuksena on, että väriä ei tavallisesti aseteta värin päälle eikä metallia metallin päälle. Metallin päälle sijoitetaan siis yleensä väri ja värin päälle metalli.
Esimerkiksi kultainen leijona sinisellä kentällä erottuu voimakkaasti. Samoin punainen kuvio hopeisella kentällä on helposti havaittava.
Sääntöön liittyy historiallisia poikkeuksia ja erilaisia erikoistapauksia, joten sitä ei kannata tulkita täysin poikkeuksettomaksi luonnonlaiksi. Sen taustalla oleva ajatus on kuitenkin käytännöllinen: hyvä kontrasti parantaa tunnistettavuutta.
Sama periaate näkyy myös monissa onnistuneissa lipuissa.
Heraldinen oikea ja vasen ovat katsojalle päinvastoin
Tämä on yksi heraldiikan termeistä, joka aiheuttaa helposti sekaannusta.
Heraldinen oikea tarkoittaa kilpeä kantavan henkilön oikeaa puolta. Kun katsot kilpeä edestäpäin, heraldinen oikea näkyy siis sinun vasemmalla puolellasi.
Vastaavasti heraldinen vasen sijaitsee katsojan oikealla.
Englanninkielisessä heraldiikassa käytetään sanoja dexter ja sinister.
- Dexter: heraldinen oikea, katsojalle vasen.
- Sinister: heraldinen vasen, katsojalle oikea.
Suunnat määritellään näin siksi, että vaakuna ajatellaan alkuperäisessä käyttötavassaan kilven kantajan näkökulmasta.
Miten kilpi voidaan jakaa?
Kilven kenttä voidaan jakaa geometrisesti useisiin osiin. Jaon suunta ja muoto ovat osa vaakunan määritelmää.
Tavallisia perusratkaisuja ovat esimerkiksi pystysuuntainen, vaakasuuntainen ja vino jako. Lisäksi vaakuna voidaan jakaa useampaan kuin kahteen kenttään.
Suomenkielisessä vaakunasanastossa käytetään tarkkoja termejä kuvaamaan sitä, miten kilpi on jaettu. Esimerkiksi halkoinen viittaa pystysuuntaiseen jakoon ja katkaistu vaakasuuntaiseen jakoon.
Jakolinjakaan ei aina ole suora. Se voi olla esimerkiksi aaltokoroinen, sahakoroinen tai muuten muotoiltu.
Mikä on airutkuvio?
Airutkuviot ovat heraldiikan geometrisia peruskuvioita. Ne muodostuvat kilven rakenteeseen liittyvistä viivoista, palkeista, risteistä ja muista selkeistä muodoista.
Ne eroavat esimerkiksi leijonasta, puusta tai miekasta siinä, että kyse ei ole tiettyä esinettä tai eliötä esittävästä kuvasta, vaan abstraktimmasta geometrisesta muodosta.
Airutkuvioiden selkeys on yksi syy siihen, että heraldinen muotokieli toimii hyvin myös lipuissa.
Risti on tästä ilmeinen esimerkki. Heraldiset ristikuviot ovat vaikuttaneet lukuisiin lippuihin, mukaan lukien Pohjoismaiden ristiliput.
Pohjoismaisten ristilippujen taustasta voit lukea tarkemmin artikkelista Miksi Pohjoismaiden lipuissa on risti?
Mitä ovat yleiskuviot?
Vaakunan kentällä voi olla myös esittäviä kuvioita. Suomen Heraldisen Seuran sanastossa käytetään niistä yleiskuvioiden käsitettä.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- leijona,
- kotka,
- karhu,
- kala,
- puu tai kukka,
- miekka,
- avain,
- laiva,
- tähti,
- kruunu.
Heraldiikassa kuvion ei yleensä tarvitse näyttää realistiselta. Olennaisempaa on, että se on selkeästi tunnistettavissa ja vaakunaselityksen mukainen.
Miksi heraldinen leijona näyttää oudolta?
Heraldinen eläin ei ole luonnontieteellinen piirros. Esimerkiksi leijona esitetään tavallisesti voimakkaasti tyyliteltynä niin, että sen asento, raajat, häntä ja pää erottuvat mahdollisimman selvästi.
Eläimen asento voi olla tärkeä osa vaakunan määritelmää. Kansainvälisessä heraldiikassa törmää esimerkiksi termeihin rampant ja passant, joilla kuvataan leijonan tai muun nelijalkaisen eläimen asentoa.
Suomen vaakunan leijona on hyvä esimerkki siitä, kuinka heraldinen eläinhahmo voi olla ennen kaikkea symbolinen ja graafinen tunnus, ei realistinen eläinkuva.
Mikä on vaakunaselitys?
Vaakunaselitys on vaakunan täsmällinen sanallinen kuvaus.
Se kertoo esimerkiksi:
- kilven kentän värin,
- kilven jaot,
- kuvioiden määrän ja sijainnin,
- kuvioiden värit,
- niiden asennon ja suunnan.
Englanniksi vaakunan sanallista kuvaamista kutsutaan usein blazon-termillä ja toimintaa blazoning.
Kansallisarkiston mukaan asianmukaisesti hyväksytty vaakunaselitys toimii vaakunan ensisijaisena määritelmänä. Tämä on heraldiikan kannalta tärkeää: yksittäinen piirros on vaakunan yksi esitys, ei välttämättä itse vaakunan koko määritelmä.
Mikä on vaakunakypärä?
Kilven yläpuolella voidaan esittää heraldinen kypärä. Se on erityisen tavallinen sukuvaakunoissa.
Kypärän muoto ja siihen liittyvät yksityiskohdat ovat vaihdelleet aikakausittain ja heraldisissa järjestelmissä.
Kypärä ei kuitenkaan ole välttämätön jokaisessa vaakunassa. Esimerkiksi monet kaupunkien ja kuntien vaakunat esitetään yksinkertaisesti pelkkänä kilpenä.
Mikä on kypäränkoriste?
Kypäränkoriste sijoitetaan vaakunakypärän yläpuolelle.
Englanninkielinen termi on crest.
Tämä on tärkeä ero: englannin arkikielessä sanaa crest käytetään joskus virheellisesti koko vaakunasta, vaikka heraldisesti crest tarkoittaa nimenomaan kypärän päällä olevaa koristetta.
Kypäränkoriste voi olla esimerkiksi:
- eläin,
- siivet,
- sarvet,
- käsi,
- kasvi,
- esine tai muu tunnus.
Mitä ovat kypäränpeite ja lakipunos?
Kypärän yhteydessä voidaan nähdä kypäränpeite, joka kuvataan usein koristeellisina kangasmaisina muotoina kilven ympärillä.
Peitteessä käytetään tavallisesti vaakunan keskeisiä tinktuureja. Historiallisesti sen ajatellaan liittyvän kypärässä käytettyyn suojaavaan kankaaseen, vaikka heraldisessa taiteessa siitä kehittyi hyvin koristeellinen elementti.
Lakipunos sijaitsee tavallisesti kypärän ja kypäränkoristeen välissä ja esitetään kahden värin punottuna kangasrenkaana.
Mitä kruunu tarkoittaa vaakunassa?
Kruunu voi vaakunassa olla joko itse kilven kuvio tai kilven yläpuolelle sijoitettu arvomerkki.
Erilaiset kruunut voivat historiallisesti liittyä esimerkiksi hallitsijoihin, aatelisarvoihin, alueisiin tai kaupunkeihin. Niiden tarkka merkitys riippuu heraldisesta järjestelmästä.
Siksi mikä tahansa vaakunan yläpuolella oleva kruunu ei automaattisesti tarkoita samaa asiaa kaikissa maissa.
Mitä kilvenkannattajat ovat?
Kilvenkannattajat ovat hahmoja, jotka sijoitetaan vaakunakilven sivuille ikään kuin pitämään kilpeä paikallaan.
Ne voivat olla esimerkiksi:
- leijonia,
- kotkia,
- yksisarvisia,
- muita eläimiä,
- ihmishahmoja,
- myyttisiä olentoja.
Kilvenkannattajat kuuluvat yleensä laajempaan vaakunaesitykseen eivätkä itse kilven sisältöön.
Mikä on tunnuslause?
Tunnuslause eli motto on vaakunaan liittyvä teksti, joka esitetään usein nauhassa kilven alapuolella tai ympärillä.
Tunnuslause voi olla esimerkiksi latinaksi tai vaakunan haltijan omalla kielellä.
Motto ei useinkaan ole samalla tavalla itse vaakunakilven muuttumaton osa kuin kilven värit ja kuviot. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat eri heraldisissa perinteissä.
Mitä tarkoittaa täydellinen vaakuna?
Kun pelkän vaakunakilven ympärille lisätään muita heraldisia elementtejä, voidaan puhua laajemmasta tai täydellisemmästä vaakunaesityksestä.
Siihen voi kuulua esimerkiksi:
- kilpi,
- kypärä,
- kypäränpeite,
- lakipunos,
- kypäränkoriste,
- kruunu,
- kilvenkannattajat,
- tunnuslause.
Kaikkia näitä ei kuitenkaan tarvitse olla yhdessä vaakunassa. Rakenteet ja käytännöt riippuvat vaakunatyypistä ja heraldisesta perinteestä.
Miten heraldiikka näkyy maiden lipuissa?
Heraldiikan ja lippujen yhteys näkyy erityisen selvästi niissä kansallislipuissa, joissa käytetään valtion vaakunaa tai siitä johdettuja tunnuksia.
Espanjan lipun vaakunassa yhdistyy useiden historiallisten valtakuntien heraldista symboliikkaa. Kroatian lipun keskeinen punavalkoinen ruutukilpi puolestaan on yksi maan tunnetuimmista tunnuksista.
Slovakian lipussa näkyvät kaksoisristi ja kolme vuorta muodostavat heraldiseen perinteeseen kuuluvan kilpitunnuksen.
Lue aiheesta tarkemmin: Miksi joissakin lipuissa on vaakuna?
Onko vaakuna sama asia kuin logo?
Ei.
Logolla on tavallisesti yksi tarkasti määritelty graafinen toteutus. Vaakuna puolestaan määritellään ensisijaisesti heraldisten ominaisuuksiensa ja vaakunaselityksensä kautta.
Esimerkiksi leijonan piirrostyyli voi muuttua eri aikakausien ja taiteilijoiden välillä, mutta vaakuna voi silti olla sama, jos värit, asento ja muut määritellyt ominaisuudet pysyvät vaakunaselityksen mukaisina.
Mikä on banner of arms?
Banner of arms on heraldisesta vaakunasta muodostettu lippu, jossa vaakunakilven sisältö levitetään koko lipun pinnalle.
Se ei siis tarkoita lippua, jonka keskelle on yksinkertaisesti painettu kilven kuva. Sen sijaan itse lipusta tulee ikään kuin suorakulmainen versio vaakunakilven kentästä.
Tämä on yksi selvimmistä kohdista, joissa heraldiikka ja vexillologia kohtaavat.
Heraldiikka ja vexillologia – mikä ero?
Heraldiikka käsittelee vaakunoita ja heraldisia tunnuksia. Vexillologia puolestaan käsittelee lippuja.
Alat menevät kuitenkin usein päällekkäin. Historiallinen vaakunatunnus voi muuttua lipuksi, vaakunan värit voivat muodostaa lipun värit ja kokonainen vaakuna voidaan sijoittaa kansallislippuun.
Hyvä esimerkki on myös banner of arms, jossa vaakunakilven kuvio siirretään suoraan lipun koko kentäksi.
Jos lippujen oma terminologia kiinnostaa, katso myös Lippusanasto – mitä vexillologian termit tarkoittavat?
Miksi heraldinen tyyli toimii hyvin lipuissa?
Vaakunoiden ja lippujen käyttötarkoituksissa on paljon yhteistä. Molempien pitäisi olla helposti tunnistettavia myös silloin, kun tunnus nähdään nopeasti tai kaukaa.
Heraldinen perinne suosii siksi usein:
- selkeitä väripintoja,
- voimakasta kontrastia,
- tunnistettavia kuvioita,
- voimakkaasti tyyliteltyjä eläimiä ja esineitä,
- melko rajattua värimäärää.
Samat ominaisuudet tekevät usein myös lipusta helposti tunnistettavan. Tämä ei tarkoita, että heraldiikan ja lippusuunnittelun säännöt olisivat samoja, mutta niiden visuaalisissa lähtökohdissa on paljon yhteistä.
Aakkosellinen heraldiikan sanasto
- Airutkuvio
- Geometrinen heraldinen kuvio, joka kuuluu vaakunoiden perusrakenteisiin.
- Argent
- Kansainvälisessä heraldisessa sanastossa hopea, joka esitetään tavallisesti valkoisena.
- Azure
- Sininen heraldinen väri.
- Banner of arms
- Lippu, jonka koko pinta muodostuu vaakunakilven kuviosta.
- Blazon
- Englanninkielinen termi vaakunan heraldiselle sanalliselle kuvaukselle eli vaakunaselitykselle.
- Crest – kypäränkoriste
- Kypärän yläpuolella oleva heraldinen tunnus. Ei tarkoita teknisesti koko vaakunaa.
- Dexter – heraldinen oikea
- Kilven kantajan oikea puoli, joka näkyy katsojalle vasemmalla.
- Ermine
- Kärpännahkaa jäljittelevä perinteinen heraldinen turkis.
- Gules
- Punainen heraldinen väri.
- Heraldiikka
- Vaakunoita, heraldisia tunnuksia, niiden sääntöjä ja historiaa käsittelevä ala.
- Heraldinen oikea
- Kilven kantajan oikea puoli eli katsojan vasen.
- Heraldinen vasen
- Kilven kantajan vasen puoli eli katsojan oikea.
- Kenttä
- Vaakunakilven pohja tai jokin kilven jaetuista värialueista.
- Kilpi
- Vaakunan keskeinen osa, jonka kenttään heraldinen kuvio sijoitetaan.
- Kilvenkannattajat
- Kilven sivuille sijoitetut hahmot, jotka kuvataan ikään kuin kannattelemassa kilpeä.
- Kulta – or
- Heraldinen metalli, joka esitetään tavallisesti keltaisena.
- Kypärä
- Vaakunakilven yläpuolelle sijoitettava heraldinen kypärä, erityisen tavallinen sukuvaakunoissa.
- Kypäränkoriste – crest
- Kypärän yläpuolelle sijoitettava heraldinen tunnus.
- Kypäränpeite
- Kypärän ympäriltä riippuvaksi kuvattu koristeellinen kangasmainen elementti.
- Lakipunos
- Kypärän ja kypäränkoristeen välissä oleva tavallisesti kahden tinktuurin muodostama punos.
- Metalli
- Heraldisessa värijärjestelmässä kulta tai hopea.
- Or
- Kulta heraldisessa kansainvälisessä sanastossa.
- Purpure
- Purppura heraldinen väri.
- Sable
- Musta heraldinen väri.
- Sinister – heraldinen vasen
- Kilven kantajan vasen puoli, joka näkyy katsojalle oikealla.
- Tinktuuri
- Heraldiikan väri, metalli tai turkis.
- Tinktuurisääntö
- Periaate, jonka mukaan väriä ei tavallisesti aseteta värin päälle eikä metallia metallin päälle.
- Tunnuslause
- Vaakunaan liittyvä motto, joka esitetään usein erillisessä nauhassa.
- Turkis
- Perinteinen heraldinen kuvioryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi ermine ja vair.
- Vaakuna
- Heraldiikan sääntöjen mukaan muodostettu tunnus.
- Vaakunaselitys
- Vaakunan rakennetta, tinktuureja ja kuvioita määrittelevä sanallinen kuvaus.
- Vair
- Oravannahkoihin perustuva perinteinen heraldinen turkiskuvio.
- Vert
- Vihreä heraldinen väri.
- Yleiskuvio
- Heraldinen kuvio, kuten eläin, kasvi, esine tai muu tunnistettava hahmo.
Lyhyt vastaus
Heraldiikka on vaakunoita ja heraldisia tunnuksia käsittelevä ala. Vaakunan ydin on kilpi, jonka kentässä käytetään tinktuureja, jakoja, airutkuvioita ja muita vaakunakuvioita.
Heraldinen oikea tarkoittaa katsojalle vasenta puolta ja heraldinen vasen katsojalle oikeaa. Kulta ja hopea ovat heraldiikan metalleja, kun taas esimerkiksi punainen, sininen, musta ja vihreä ovat värejä. Vaakunan tarkka sisältö voidaan määritellä sanallisesti vaakunaselityksellä.
Heraldiikka liittyy läheisesti myös lippuihin. Monet kansallisliput käyttävät vaakunoita, heraldisia värejä ja vuosisatoja vanhoja tunnuksia. Siksi heraldiikan perusteiden tunteminen auttaa ymmärtämään myös sitä, miksi monet maailman liput näyttävät juuri sellaisilta kuin ne näyttävät.
Lue lisää Vexillassa
- Lippusanasto – mitä vexillologian termit tarkoittavat?
- Miksi joissakin lipuissa on vaakuna?
- Mitä lippujen symbolit tarkoittavat?
- Lippujen historia
- Miksi Pohjoismaiden lipuissa on risti?
Lähteitä ja lisälukemista
Mitä pidit postauksesta?
Valitse sopivin vaihtoehto.
